Häpeä ja muut ärsytykset

17.2.2021
Häpeä on monitahoinen, elämämme eri kerrostumissa muotoutuva tunne.

Hävetti niin hirveästi. Olin taannoin erään projektin aloitusinfossa, jossa minun piti asiaankuuluvasti esitellä itseäni, työtaustaani ja osaamistani. Kaksi upeaa kollegaani, alansa ammattilaisia, esittelivät ensin itsensä kunnes tuli minun vuoroni. Parikymmeneen vuoteen on mahtunut monta vastaavaa tilannetta, joista erityisesti ihan ensimmäinen on jäänyt mieleen. Olimme kumpikin silloisen kollegani kanssa aloittaneet kouluttajina ja tuli aika ensimmäisen yhteisen koulutuksen. Kyllä, silloin ei valmennettu vaan koulutettiin. Kollega puhui itsestään parikymmentä minuuttia ja sitten oli minun vuoroni. Häpeän tunne oli kaksinkertainen, sillä minua hävetti; että toinen oli puhunut itsestään niin kauan ja se, että minun puheenvuoroni tulisi olemaan ehkä 40 sekuntia. Niin kuin olikin.

Mutta palataan tuohon taannoisen kokemukseen. Ryhdyin puhumaan itsestäni, halusin varmaankin olla kiinnostava ja ehkä hivenen omaperäinen mutta huomasinkin olevani hajanainen höpöttäjä. Ei katsausta cv:hen, eikä terveen itsetuntoista ja rentoa esittäytymistä. Tunsin polvitaipeessa vipatusta; minua siis jännitti. Onneksi kipein tunne oli ohikiitävä vaikkakin tilanne pyöri mielessäni vielä illalla. Olinhan kuitenkin saanut ihan mukavan kontaktin ihmisiin ja saanut sanottua mihin pyrimme. Huomasin, että minulla on mahdollisuus kiinnostua tunteesta ja sen jatkoksi miettiä, miten tämä voisi liittyä organisaatioelämään eli omaan työkenttääni. Muistin myös, että ajatus oli pääosin omani, ei yksi totuus tapahtuneesta, joka on usein hyvä vinkki murehtivalle mielelle.

Häpeä on monitahoinen, elämämme eri kerrostumissa muotoutuva tunne. Katja Myllyviidan tuoreessa kirjassa Häpeän hoito aihetta tarkastellaan pitkälti terapiakontekstissa mutta se sisältää myös yleistä tietoa häpeästä. Jäin erityisesti miettimään häpeän roolia tiedostamattomana elämän lukkona, pikemminkin kuin hetkeen liittyvänä tunteena tai reaktiona. Entä jospa se onkin kuin ujous, joka yllättäen aktivoituu vaikka kuvittelisit olevasi vaikka kuinka harjaantunut. Ehkäpä nämä kaksi tunnetta ovatkin sukulaisia toisilleen? Milloin on hyvä antautua häpeälle ja antaa asian olla kaikessa keskeneräisyydessään tai milloin onkin viisasta mennä hankaluutta kohden ja tehdä juuri sitä mikä hävettää. Ottaa riski ja antaa mahdollisuus oppimiselle ja sille, että tuo elämän lukko antautuu helpommin elämälle itselleen.

Miksi johtamisessakin on hyvä kiinnostua ja olla kartalla hankalista tunteista?

Tunteet puhuttavat meitä juuri nyt kun kaikki on epävarmaa ja meiltä vaaditaan toimintaa ja ratkaisuja ei vain toiveikkuutta ja kärsivällisyyttä. Johtajat ovat jo pitkään olleet hyvin tietoisia itsetuntemuksen merkityksestä oman työnsä kannalta. ”Tule parhaaksi versioksi itsestäsi”, meille kutsuvasti lausutaan. Veikkaan, että harvemmat ovat tulleet ajatelleeksi kipeimpien tunteiden kuten vaikkapa häpeän, kateuden, syyllisyyden tai vaikkapa kiukun vaikutuksia työhön. Meitä kannustetaan myönteisten voimallisten ajatusten viljelemiseen ja hyvä niin mutta ei kannata juosta karkuun niitä kipeimpiäkään. Enemmän sekä että, kuin joko tai.

Eräs henkilöstöjohtaja sanoi, että arvot tulevat kehiin silloin kun ohjeet loppuvat. Voisi sanoa, että tunteet tulevat arvojen vanavedessä. Tunteet ovat päätöksenteon ajureita silloin kun intuitio pysyy mykkänä tai arvokompassin neula pyörii kohdistamattomana. Mutta kuinka sitten päästä jujulle niistä kipeistä tunteista? Kysymällä kuka minä olen, mitä oikeasti tunnen ja mihin toimintaan tunteet minua ohjaa. Kehtaamalla sanoa sen ääneen luotettavalle kollegalle tai keskustelukumppanille. Seisahtumalla vaikean tunteen äärelle ja jos se liittyy esimerkiksi muutostilanteeseen, miettimällä tilanteen aiheuttamaa kipua juuri minulle.

Toisinaan jo oman mielen tunnelman aistiminen voi saada asettamaan kysymyksen: miksi tämä on olemassa, mikä tapahtuma ja siihen liittyvä tunne tässä voisi olla takana ja kauanko haluan tässä viipyä. Entäpä millaisen tunteen haluan tilalle? Jos tähän edes silloin tällöin kykenee, asiat selkiytyvät ja vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät suhteessa itseen ja muihin ihmisiin.

10
syys

Johtamisen koulutusta syksyllä 2019 yhteistyössä POHTOn kanssa

10.9.2019
Haluatko kehittyä johtajana ja syventää valmentavan johtamisen taitojasi? Tule mukaan avoimeen koulutukseen, jota Sari vetää Pohtossa syyskuun loppupuolella.
19
elo

Täydennystä työkalupakkiin: WorkPlace Big Five Profile™ työkalu

19.8.2019
Sari on hankkinut sertifioinnin on nykyaikaiseen persoonallisuustutkimukseen pohjautuvaan tehokkaaseen henkilö- ja tiimiprofilointityökaluun, jonka yhä useampi organisaatio maailmalla ja myös Suomessa on ottanut käyttöönsä.
21
elo

Täydennystä työkalupakkiin: Mindfulness-Based Stress Reduction (MBSR)

21.8.2019
Sari on opiskellut keväällä 2019 Mindfulness UK -ohjaajakoulutuksessa, jossa hän on pätevöitynyt mindfulnessin eli tietoisen läsnäolon taitoihin.
5
maalis

Vuorovaikutuksen rakentuminen ja toimijuuden tukeminen coachingissa - työ- ja organisaatiopsykologian lisensiaattityö

5.3.2021
Työ- ja organisaatiopsykologian lisensiaattityöni syntyi coachingin ”vuorovaikutustekojen” ja toimijuuden tukemisen tarkastelun pohjalta.
17
helmi

Häpeä ja muut ärsytykset

17.2.2021
Häpeä on monitahoinen, elämämme eri kerrostumissa muotoutuva tunne.